Tehokkaat ja optimoidut runkokuljetukset tasoittavat PostNordin tietä kohti vähäpäästöistä logistiikkaa
Runkokuljetusten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on merkittävä tekijä PostNordin tavoitellessa 40 prosentin hiilidioksidipäästövähennystä vuoden 2025 loppuun mennessä. Runkokuljetuksia tehostamalla ja optimoimalla yhtiö pyrkii varmistamaan, että sen kalusto kuljettaa täysiä kuormia mahdollisimman vähäisillä ajokilometreillä.
Kaupunkien ja terminaalien välisten runkokuljetusten tehokkuus ja optimointi on yksi tärkeä keino PostNordin työkalupakissa yrityksen tavoitellessa kuljetustensa hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä. Kokonaisuus on osa PostNordin asettamaa tavoitetta, jossa se aikoo leikata 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistään vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2020 puolivälin tasosta.
Yksinkertaistettuna runkokuljetusten tehostaminen ja optimointi mahdollistaa aiempaa suuremman tavaramäärän kuljettamisen vähemmillä ajetuilla kilometreillä.
– Vuonna 2023 noin 48 prosenttia PostNordin kuljetusten hiilidioksidipäästöistä aiheutui runkokuljetuksista. Tänä vuonna vastaava luku on pudonnut 42 prosenttiin. Vähäpäästöisempien polttoaineiden lisäksi erilaiset kuljetusten tehostamistoimenpiteet ovat mahdollistaneet positiivisen kehityksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen, kommentoi PostNordin Chief Operating Officer Jussi Broberg.
Enemmän rahtia ajettua kilometriä kohden
Runkokuljetusten tehostaminen perustuu kuljetusrekkojen kasvatettuun täyttöasteeseen. Käytännössä tehostamisella tarkoitetaan siis runkorekkojen entistä tiiviimpää lastaamista, jonka on tehnyt mahdolliseksi uudenlaiset kuljetushäkkiratkaisut. Kuljetushäkit täytetään terminaaleissa, jonka jälkeen ne pinotaan päällekkäin ja lastataan rekkaan.
– Viimeisen neljän vuoden aikana olemme investoineet vahvasti rekkojen uudenlaisiin kuljetushäkkeihin. Häkistöt mahdollistavat rahdin lastaamisen kahteen kerrokseen lisäten rekkojen täyttöastetta huomattavasti. Häkkien ohella olemme panostaneet myös lastauksen valvontaan ja muihin lastaustoimintoihin. Näin varmistamme kuljetuslavojen entistä tarkemman pinkkaamisen, mikä myös kasvattaa rekkojen täyttöastetta, Broberg avaa tehtyjä toimenpiteitä.
Runkokuljetusten tehostaminen on sidoksissa myös kuljetettavaan rahtiin. Tänä päivänä PostNordin runkokuljetusrekat kuljettavat yhä enemmän kuluttaja-asiakkaille päätyviä verkkokauppapaketteja. Yhdenmukainen rahti mahdollistaa osaltaan entistä tiiviimmän lastaamisen.
– Tehostamistyön ansiosta olemme pystyneet kasvattamaan runkokuljetusrekkojen täyttöastetta keskimäärin 30 prosenttia verrattuna neljän vuoden takaiseen aikaan, Broberg kertoo.
HCT-rekat mahdollistavat ajokilometrien optimoinnin ja minimoimisen runkolinjoilla
Optimoimalla runkokuljetuksia PostNord pyrkii vähentämään ajokilometrejä runkolinjoilla. Tehokkain tapa vähentää ajettujen kilometrien määrää on kuljettaa enemmän rahtia kerralla. Tämä onnistuu parhaiten kasvattamalla kuljetuskaluston kokoa.
PostNord on runkokuljetusten optimoinnin pioneeri, sillä yhtiö on ensimmäisiä luvanvaraisten HCT-rekkojen (High Capacity Transport) käyttöönottajia Suomessa. Jo vuonna 2017 PostNord pilotoi silloiset pituusstandardit ylittävää 19,6 lavametriä pitkää HCT-rekkaa Turun ja Vantaan terminaalien välillä.
– Ensimmäiset pilotit teimme luvanvaraisesti, eli haimme tuohon aikaan ylipitkiksi luettuihin kuljetuksiin erikoisluvan Traficomilta. Testien avulla pystyimme todistamaan, että aiempaa pidemmät rekat soveltuvat hyvin kaupunkien välisille runkolinjoille, Broberg kertoo.
Viimeisen neljän vuoden aikana PostNord on ottanut käyttöönsä jopa 28 lavametriä pitkiä HCT-rekkoja.
– Olen ylpeä siitä, että olemme pystyneet vähentämään runkolinjakuljetuksista aiheutuvia päästöjä tehostamalla ja optimoimalla kuljetuksia ja siten tarjoamaan asiakkaillemme vähäpäästöisempiä logistiikkapalveluita. Työ kuitenkin jatkuu, sillä jo ensi vuonna otamme käyttöömme uuden sähkörekan pääkaupunkiseudun ja Turun välisellä runkolinjalla. Uudessa rekassa tehokkuus ja optimointi yhdistyvät päästöttömään käyttövoimaan, Broberg iloitsee.
Lue lisää: PostNordin tavoitteesta tarjota fossiilittomat logistiikkapalvelut vuoteen 2030 mennessä.