PostNord kuljettaa suurimpien kaupunkien paketit fossiilittomasti vuoteen 2025 mennessä – ”Päämäärä saavutetaan konkreettisilla teoilla”

Koska ylivoimaisesti suurin osa PostNordin päästöistä syntyy ydintekemisestä, muutoksen keskiössä ovat kalusto ja lajitteluterminaalit sekä ekologinen energiankäyttö.

– Logistiikka-alan on otettava suuri vastuu. Verkosta ostamisen ei tarvitse rasittaa ympäristöä enempää kuin kivijalkakaupan, PostNordin toimitusjohtaja Johanna Starck sanoo.

PostNord on jo toistamiseen asettanut kymmenvuotistavoitteen päästövähennyksilleen. Edellinen tavoite kattoi vuodet 2009–2020, jolloin tähtäimessä oli vähentää kokonaispäästöjä 40 prosenttia. Päämäärään päästiin, ja siksi uusi tavoite on avoimen kunnianhimoinen: fossiilittomat kuljetuspalvelut vuoteen 2030 mennessä.

Ensimmäinen välietappi on vuonna 2025, johon mennessä tavoitteena on vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoden 2020 tasoon nähden. Lisäksi pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostaman tiiviin alueen on tarkoitus siirtyä välietappiin mennessä fossiilittomaksi. Sekä kaupunkien sisäinen että niiden välinen runkoliikenne tulee pyörimään vaihtoehtoisin käyttövoimin.

– Tavoitteet saavutetaan konkreettisilla teoilla. Vastuullisuus ja kannattavuus kulkevat käsi kädessä, Starck toteaa.

Ruotsissa siintävät jo fossiilittomat kuljetukset

Ruotsin PostNord toimii fossiilittomien kuljetusten edelläkävijänä. Starckin mukaan länsinaapurissa on onnistuttu niin hyvin, että Ruotsin PostNordin odotetaan olevan fossiiliton kaikkien suurten kaupunkien osalta jo lähivuosina – kiitos sähköautojen ja uusiutuvien polttoaineiden.

Kalusto onkin yksi niistä monista tekijöistä, jotka vaikuttavat PostNordin päämäärän konkretisoitumiseen, ja sitä uudistetaan ekologisempaan suuntaan seuraavien kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä kalustoa on monissa eri elinkaaren vaiheissa, joten PostNord seuraa tarkasti esimerkiksi akkuteknologian kehittymistä, joka voi muuttaa tavoitteeseen pääsemisen keinoja lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

Uusiutuvien polttoaineiden infra on Suomessa vielä kehitysvaiheessa, mutta ilmassa on toiveita tämänkin osalta.

– Esimerkiksi kaasuinfraa ei ole vielä tarpeeksi, mutta senkin kehitys kiinnostaa meitä, Starck sanoo.

Oman haasteensa tuo myös PostNordin volyymien kasvu. Samalla kun bisnes kukoistaa, ympäristövaikutukset kertautuvat kuljetusten lisääntymisen myötä. Reittien optimointi on tällöin entistäkin tärkeämmässä roolissa, ja yhteistyön merkitys sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa korostuu.

Usein eri keinoin kohti lopullista päämäärää

PostNordin pääkonttorin muutto Pasilan Triplaan syyskuussa 2021 on yksi konkreettinen teko, jossa ympäristövaikutukset on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Toimiston sijainti on mietitty niin, että työntekijöiden ei ole välttämätöntä saapua töihin omalla autolla, kun toimitilat sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Myös työmatkapyöräilyä tuetaan työnantajan puolelta.

Ulkoisista kumppaneista tärkeässä roolissa ovat auto- ja polttoainevalmistajat. Esimerkiksi Nesteen kokonaan uusiutuvista raaka-aineista valmistetulla Neste MY -dieselillä voi helposti vähentää liikenteen päästöjä, kuten PostNordilla on toimittu. Uusiutuvan dieselin etuihin kuuluu, että se ei vaadi kalustoinvestointeja, mutta vähentää päästöjä jopa 90 prosenttia.

Samaan aikaan on otettava huomioon lukuisat kuljetuskumppanit, jotka tekevät töitä omilla autoillaan. PostNordin on tärkeää tiedostaa, miten paljon kumppaneilta on kohtuullista vaatia ja miten heitä voi ohjata ekologisempaan suuntaan olemalla kuitenkin itse samalla reilu yhteistyökumppani.

Starck kokee, että tiepäästöjen suhteen kilpajuoksua käydään kymmenen vuoden säteellä. On kuitenkin olemassa myös pienempiä kilpailuvaltteja, kuten pakkausten koon optimointi niin, että ilmaa ei kuljeteta paikasta toiseen. Yhtä lailla tärkeitä toimia ovat pakkausmateriaalien kierrättäminen, kuljetusten täyttöasteen optimointi sekä reittioptimointi.

Mitä seuraavaksi?

Tällä hetkellä kilpailu ympäristötekojen saralla on kovaa, ja PostNordin tavoitteena on olla alansa edelläkävijä. Starckin mukaan tavoitteeseen tullaan pääsemään, mutta mieli tulee pitää avoimena ratkaisevien keinojen suhteen.

– Haasteena on ennakoida, missä maailma ja teknologia ovat viiden tai kymmenen vuoden päästä. Mitä fossiiliton silloin on? Entä mitä terminaaleilta ja varastoilta toivotaan? Olennaista on myös se, millainen Suomen sähkölatausinfra on vuonna 2030, Starck pohtii.

– Kaikki lähtee asiakkaasta. Vaatimus ympäristöystävällisyydestä tulee asiakkailta, ja liiketoiminnan menestymisen edellytys on tyytyväinen asiakas. Ympäristöjohtamisen tulee olla keskeisessä roolissa, Starck summaa.