Ilmastonmuutos kurittaa toimitusketjuja ja hankaloittaa yritystoimintaa myös Suomessa

Keski-Euroopassa kärsittiin muutama vuosi sitten harvinaisen rankoista sateista ja tulvista, ja viime kesänä sitä koetteli puolestaan poikkeuksellinen kuivuus. Afrikassa monet alueet ovat kärsineet ennenäkemättömän pitkästä ja poikkeuksellisesta kuivuudesta. Floridassa esiintyi polaariselta alueelta tulleita suihkuvirtauksia, joiden takia alligaattoreiden täyttämät vesistöt jäätyivät. Kiinassa mitattiin tänä talvena kaikkien aikojen kylmyysennätys -53 astetta.

– Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, niin tarkoitetaan ilmakehän lämpenemistä, joka puolestaan vaikuttaa uusien äärimmäisten sääilmiöiden esiintymiseen täysin uusilla alueilla. Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, että ilmaston lämpenemisen seurauksena maapallon ilmastojärjestelmä häiriintyy ja tuo mukanaan ikäviä yllätyksiä, selittää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ilmastoratkaisut-yksikön johtajana toimiva professori Jyri Seppälä.

Ilmastonmuutos vaarantaa edetessään entisestään luonnon monimuotoisuutta, ja niiden yhteisvaikutuksen seurauksena ihmiskunnalla on koko ajan vähemmän mahdollisuuksia hyödyntää luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja. Siksi sen hillinnässä on edettävä kunnianhimoisesti, ja jotta tilanne saadaan hallintaan, tulee tuotantoa ja kulutusta muuttaa merkittävästi kestävämpään suuntaan.

Ilmastonmuutos on globaali haaste ja kurittaa koko maailmaa, eivätkä toimitusketjut ole poikkeus.

Vaikutukset yksittäiseen yrittäjään

Olipa kyseessä sitten pieni tai suuri yritys, ilmastonmuutos vaikuttaa todennäköisesti jollain tavalla sen toimitusketjuihin. Joku voi ajatella, että miten se tavallisen suomalaisen yrittäjän toimintaan vaikuttaa, jos Floridassa on kylmää tai Afrikassa ennätyskuivaa.

– Käytännössä tämä näkyy siinä, meillä on Suomessa paljon teollista toimintaa, johon tarvitaan ulkomailta raaka-aineita, kuten metalleja, sekä komponentteja ja koneiden osia. Ääriolosuhteet voivat vaikuttaa niiden saatavuuteen ja myös hintoihin. Nämä vaikuttavat tietenkin yritysten omaan hinnoitteluun, valikoimaan ja toimintaan kaikkialla maailmassa – myös Suomessa ja Pohjoismaissa, Seppälä kertoo.

Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt sekoittavat satamien toimintaa ja rahtiliikennettä, joten toimitusajat voivat pidentyä eivätkä projektit pysy aikatauluissa.

Käytännöntason lisäksi vaikutuksia on myös toisella tasolla.

– Ilmastonmuutoksen hillintä on alettu ottaa koko ajan vakavammin ja EU haluaa olla sen eturintamassa – niin myös Suomi. Kyllä se vaikuttaa myös siihen yhteen pieneen suomalaiseen yrittäjään, koska olemme sopimassa EU:n kanssa yhteisistä pelisäännöistä ja niiden vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Se, että yrittäjä joutuu vähentämään päästöjään tarkoittaa, että yritys tekee oman osansa yhteiskunnan eteen, Seppälä selittää.

Ilmastotoimet edistävät yritystoimintaa

Suomi on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteisiin ja omaan hiilineutraaliustavoitteeseen. Lainsäädäntö ei vielä suoraan velvoita, että päästökaupan ulkopuolella olevan yksittäisen yrityksen pitäisi vähentää kasvihuonepäästöjään. Seppälän mukaan on kolme syytä, miksi yritykset kuitenkin tekevät niin.

– Rahoittajat ovat ottaneet pitkälti sellaisen periaatteen, että yritysten lainansaantia ja rahoitusehtoja arvioidaan heidän ilmastotoimiensa perusteella ja lainaa annetaan huonommilla ehdoilla niille yrityksille, jotka eivät heidän mielestään ota asioita vakavasti. Kyse on riskienhallinasta. Vastikään myös Euroopan keskuspankki ilmoitti, että se tulee ottamaan nämä seikat tarkkailun alle eli tavallaan myös finanssiala pakottaa yritykset toimimaan.

Toisena asiana Seppälä mainitsee, että vastuullisuus on kilpailuvaltti, kun yritykseen halutaan palkata osaavaa henkilökuntaa. Kolmas, ja tärkein, syy on hänelle itsestään selvä:

– Suurin tekijä on se, että kyllähän monien teollisuus- ja tuotantoalojen asiakkaat osaavat jo edellyttää näitä asioita. Se on yritykselle myös selvä valttikortti.

Seppälä huomauttaa, että monet yritykset huomioivat jo ilmastotoimet omassa toiminnassaan. Lisäksi ne edellyttävät toimenpiteitä myös alihankijoiltaan, eikä heillä ole varaa osoittaa esimerkiksi rahoittajan suuntaan, jos he käyttävät jossain toimintansa vaiheessa vähemmän vastuullisia toimijoita. Se olisi riski koko yritykselle.

– Yritys, joka ei pysty hahmottamaan tätä, ei voi olla tulevaisuudessa kilpailukykyinen.

Huomio koko toimitusketjuun

Mitä yrittäjän sitten pitäisi ottaa huomioon, kun hän suunnittelee toimitusketjuaan ja sen kestävyyttä?

– Pitää varmistaa, että kaikilla toimijoilla koko toimitusketjun matkalta on valmius osoittaa oman toimintansa ilmastomyönteisyys ja mitä he ovat tehneet sen eteen, Seppälä sanoo.

Seppälä peräänkuuluttaa, että vaikka yrityksen päähuomio onkin oman bisneksen pyörittämisessä, pitää muistaa, että väärät valinnat toimitusketjun muissa osa-alueissa voivat näyttäytyä erittäin huonona lopputuloksena oman yrityksen kannalta.

– Toimitusketjussa ei saisi olla yrityksiä, jotka laiminlyövät velvollisuutensa toimia ilmastonmuutoksen eteen.

Toimitusketjujen lisäksi yrityksen pitää huomioida, mitä ratkaisuja se voi tehdä omilla toimipaikoillaan, miten ne vaikuttavat asiakkaan päästöihin ja mitä tuotteelle tapahtuu käytön jälkeen. Täytyy hahmottaa, miten tuotteen tai palvelun hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa kehdosta hautaan. Keinoja on monia, mutta riippuu alasta, mitkä ovat parhaita juuri omalle yritykselle.

– Liian usein nostetaan vain kädet pystyyn ja sanotaan, että ei pysty, vaikka useimmiten kyllä pystyy, jos haluaa. Halutaan ehkä kuvitella, että asiat ovat toisin eikä haluta paneutua siihen, vastuullisuuspaneelissakin toiminut Seppälä kertoo.

– Tärkeintä on, että pystyy tiedostamaan oman yritystoimintansa hiilijalanjäljen ja siihen vaikuttavat tekijät ja ryhtyy pienentämään sitä suunnitelmallisesti. On myös tärkeää laatia siitä uskottava dokumentaatio, sillä vain niin ulkopuolisille voidaan osoittaa, kuinka asiat on todella hoidettu.